Marianne Kosonen on 25-vuotias lähihoitaja Kerimäeltä. Avoliitossa
hän on blogista jo tutuksi tulleen Kalle Räsäsen kanssa. Lapsia pariskunnalla
ei ole, mutta suloisia kissoja taloudesta löytyy kaksi. Tosin Kalle ennen kisaa
saattaa olla yhtä haastava kuin uhmaikäinen lapsi. Tai miksei Mariannekin.
Pariskunta on molemmat voimanostossa ansioituneita kuten Kallen
blogivierailusta tuli varmaan selväksi hänen osaltaan. Marianne on kuitenkin itsekin
All Time fame kyykyn, penkin ja yhteistuloksen osalta.
Viime vuoden SM-kisoissa Marianne nimittäin kyykkäsi 222.5
kiloa (kaikkien aikojen suurin painoluokkaan), penkkasi neljännellä yrityksellä
132.5 kiloa (kaikkien aikojen suurin luokassaan jälleen) ja veti 165 kiloa. Kolmannen
punnerruksen ollessa 122.5 kg Marianne teki kaikkien aikojen kovimman
yhteistuloksen painoluokkaansa, joka oli kunnioitettavat 510 kiloa. Tämän hän
teki alle 48 kiloisiin. Parempi ettei anna pienen koon hämätä!
SM-kisoissa oli jännät paikat, kun Marianne ei ollut kahteen
kuukauteen ennen kisoja pystynyt ottamaan kunnon kyykkytreeniä nivusvaivojen
takia. Vaivat olivat alkaneet jo vuoden alussa. Lanneranka ja lonkat kuvattiin,
mutta vika ei löytynyt niistä, vaan lonkankoukistajasta. Nyt viime joulun
tienoilla oli puolen vuoden kuntoutus fysioterapeutin avulla saatu päätökseen
ja kropan pitäisi olla iskussa. Onneksi, koska tuona aikana olivat kovat
treenit tauolla, kyykkykin nelisen kuukautta. Vetämään hän pystyi mutta kapealla.
Nyt hän onneksi treenaa jo taas Sompin valvovan silmän alla
ja huippu porukan kanssa. Marianne ja kumppanit treenaavat Savonlinnassa Kallen
salilla, RB Gymillä. Salilta löytyy kaikki mitä tarvitsee voimailuun tai
voimamieslajeihin. (oma blogi, saa mainostaa..ja RB = Record Breakers)
Voimailun Marianne aloitti 2013 syksyllä Gym 42:lla kun
kaverinsa kanssa tutustui salilla penkkipunnertajaan. Marianne kaipasi
tavoitteellista treenaamista isoilla painoilla ja tältä penkkaajalta saikin
ensimmäisen treeniohjelmansa. Talven tultua
neiti tapasi Kallen ja siitä alkoi romanssin lisäksi yhteistreenit. Tosin ne
taisi alkaa vasta sen 2014 kevään Raw SM-kisojen jälkeen, mutta kumminkin.
Raakana tämä vaalea kaunotar teki -60 kg sarjaan ensimmäisissä kisoissaan
hienot 125/70/125.
Heinäkuussa 2014 Marianne aloitti Sompin tiimissä
nostamisen.
Näin ollen Mariannella oli huippu valmentaja, huippu treeniporukka (mm. Kalle ja Jarkko) ja motivaatio korkealla. Nämä seikat Marianne
mainitseekin syiksi, miksi hän itse on niin hyvä nostaja kuin on. Toki hän on
kilpailuhenkinen ja haluaa panostaa voimanostoon ihan siinä määrin että suunnittelee
työasiat ja vapaa-ajan viettonsa treenien mukaan.
Pimeälle puolelle (equipped)
Marianne meni, kun muu treeniporukka treenasi varusteilla. Hän koki sen heti
paljon hauskemmaksi ja monipuolisemmaksi kuin raakana nostamisen. Ymmärrän.
Marianne treenaa neljästä viiteen kertaan viikossa, jonka
lisäksi hän auttaa oman treeniporukkansa treeneissä. Eli aikaa salilla
vierähtää helposti neljäkin tuntia kerralla. Vapaa-ajastaan voi mennä miltei
puolet tähän helposti. Muuten vapaa-ajallaan hän näkee kavereita, Kallen ja kissojen
lisäksi siis.
Painossa hän pyrkii pysymään, sen ollessa noin 56 kiloa.
Ihan senkin takia se kannattaa pitää suhteellisen samoissa, että varusteet
menevät päälle ja ovat sopivia. Mitään dieettiä Marianne ei noudata vaan syö
vapaasti, mutta toki tarkkailee painoa. Kisoihin hän pudottelee painoa nelisen
kiloa. Pudottamisen hän aloittaa viikkoa ennen kisaa, ja tämä on Mariannelle jo
ihan rutiini. Stressi tulee vasta päivää ennen puntaria jollei vaaka tee tiimityötä.
Silloin hän saattaa hieman äyskiä ja olla hermona mutta muuten kuvailee itseään
rauhalliseksi.
Omien sanojensa mukaan Marianne on sivusta tarkkaileva,
hiukan hiljainen. Kisapaikalla jos neidin näette niin saa ihan mennä
jututtamaan, vaikka saattaakin näyttää hieman pelottavalle. Oikeasti hän on
ihan ihana ja suloinen.
Halusin kuulla, mitkä kisat Mariannella itsellään on jäänyt
erityisesti mieleen ja miksi.
Viime vuoden SM-kisat totta kai ja luonnollisesti. Mitä
muita?
Ensimmäiset Pro kisat Jenkeissä, naisten Pro-Am. Järjestäjänä
Laura Phelps Sweatt Shopilla. Marianne kertoi, että nämä olivat ensimmäiset
kisat, joissa oli vastusta. Osallistujia oli yhteensä 80 naisnostajaa. Kisat
menivät hyvin, neiti tiputti painon alle 52 kiloisiin eikä hänellä
varsinaisesti ollut tänne mitään erityistä tavoitetta. Kokonaispisteissä hän
sijoittui silti neljänneksi. Kaikki kisapaikalla olivat ystävällisiä toisilleen
ja varsinkin yleisö oli kunnolla mukana kisatunnelmissa. Tästä on jäänyt hyvä fiilis.
Kisat olivat laadukkaat ja hyvin järjestetty.
Samoista syistä Marianne mainitsee North Of The Borderin
2016 marraskuussa, sama järjestäjä, sama tunnelma ja samoin yleisö mukana
nostoissa. Kunpa Suomeen saataisiin yleisöön sama meininki!
Tatu Avola Memorial 2015 jäi Mariannen mieleen myös hyvän tunnelman
takia. Levymiehetkin kannustivat nostoissa. Naisnostajan näkökulmasta Marianne kiinnittää
samoihin asioihin huomioita kuin minä. Tällaisia hyvän meiningin kisoja minäkin
haluan nähdä!
Tämän vuoden pääkisa Mariannella onkin taas Jenkeissä, WPO
kutsukisa marraskuussa. WABDL neidillä on mietinnässä, se olisi perinteisesti
pääsiäisenä. Hyviä kisoja ja kovia nostoja totuttuun tapaan varmasti tulossa
menet minne menet!
Tavoitteena Mariannella on nostaa vielä masterseissa.
Siinä teille arvon lukijat vähän naisnäkökulmaa voimanostoon,
enkä tiedä parempaa vierasta tältä osin blogiin kuin menestynyt, ihana Marianne. Naisia on varmasti tulossa jatkossa vierailemaan vielä lisää, mutta
kiitos debyytistä Mariannelle! Ei muuta kuin voimia treeneihin ja polvea sivuun!
Stay tuned and Stay Strong!
Kommentit
Lähetä kommentti